Kehityskeskustelun voidaan ajatella koostuvan osakeskusteluista, jotka voidaan käydä yhden keskustelun puitteissa tai ne voidaan jaksottaa käytäväksi eri ajankohtina. Eri ajankohtiin jaksottamisen avulla kehityskeskustelujen rytmittäminen organisaation suunnittelu-, budjetointi- ja tulosseurantaprosessin kanssa helpottuu.
Esimerkiksi keskustelu seuraavan vuoden tehtävistä ja tavoitteista, jota kutsutaan tavoitekeskusteluksi, voidaan käydä marras-joulukuussa, kun organisaation suunnittelu ja budjetointi on tehty. Näin henkilöstö voi ottaa organisaation tavoitteet ja toimintasuunnitelmat huomioon valmistautuessaan keskustelemaan omista tehtävistään ja tavoitteistaan. Tuloskeskustelu, jossa tarkastellaan henkilön suoriutumista edellisen vuoden aikana, voidaan käydä omana keskustelunaan tammi-helmikuussa, kun sekä organisaation kokonaistulokset että henkilökohtaiset tulokset ovat selvillä. Keskustelu toimintaedellytyksistä ja niiden kehittämisestä sopii hyvin tavoitekeskustelun yhteyteen, joskin toimintaedellytysten kehittämistarpeet tulevat luontevasti esiin tuloskeskustelun yhteydessä . Henkilön osaamista ja sen kehittämistä käsittelevä keskustelu, jota tällaisessa jaottelussa kutsutaan kehityskeskusteluksi, voidaan käydä tavoitekeskustelun yhteydessä tai vaikkapa toteuttaa erillisenä keskusteluna näiden väliaikana. Keskustelu ryhmän toiminnan ja esimiehen johtamistavan kehittämisestä sopii varsin hyvin tähän osakeskusteluun. Tällä tavoin kehityskeskustelu toteutuu kahtena tai kolmena, eri teemoihin painottuvana keskusteluna vuoden aikana.
Kehityskeskustelujen käyminen eri ajankohtiin sijoittuvina osakeskusteluina antaa hyvät mahdollisuudet seurannalle ja tilanteissa tapahtuvien muutosten huomioonottamiselle. Jokaisessa osakeskustelussa keskitytään sen pääteeman mukaisin asioihin, mutta ei unohdeta muitakaan teemoja.
Esimerkiksi tavoitekeskustelussa voidaan käydä tulosseurantaan ja kehittämissuunnitelmien toteutumisen seurantaan liittyvää keskustelua. Tuloskeskustelussa puolestaan tarkastellaan myös kuluvan vuoden tavoitteita ja toimintasuunnitelmia ja henkilön osaamisen kehittämiseen liittyviä suunnitelmia, arvioidaan suunnitelmien toteutuksen etenemistä ja päivitetään suunnitelmia tarpeen mukaan. Jos kehityskeskusteluosuus käydään erillisenä keskusteluna tavoite- ja tuloskeskustelujen välissä, tehdään siinä myös tulosseurantaa ja päivitetään tavoitteita ja toimintasuunnitelmia.
Eri ajankohtina käytävissä osakeskusteluissa tapahtuva sovittujen asioiden, suunnitelmien, tavoitteiden saavuttamisen ja suoriutumisen seuranta ei poista tarvetta päivittäisjohtamisen yhteydessä tapahtuvaan jatkuvaan seurantaan ja keskusteluun näistä asioista.
Joissakin organisaatioissa tulosseurantaan sekä tavoitteiden ja toimintasuunnitelmien päivittämiseen keskityviä keskusteluja käydään kahden kuukauden välein tai jopa kerran kuukaudessa. Näitä kaikkia saatetaan nimittää kehityskeskusteluiksi, mutta tämä voi antaa väärän mielikuvan kehityskeskusteluista, sillä ulosseuranta ja tavoiteasettelu on vain osa kehityskeskustelua.
Kysymyksiä pohdittavaksi
Miten kehityskeskustelun osakeskustelut toteutuvat sinun käymissäsi keskusteluissa? Miten sinun käymäsi kehityskeskustelut nivoutuvat organisaation suunnittelu- ja budjetointikäytäntöön? Ovatko ryhmän, yksikön ja organisaation tavoitteet tiedossa ennen kehityskeskusteluja? Ovatko ryhmän yksikön ja organisaation tulokset tiedossa ennen henkilökohtaisten tulosten ja suoriutumisen tarkastelua kehityskeskusteluissa? Miten yhteensovittamista voisi parantaa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti